Tuleeko Suomessa vielä olemaan Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto?

 Suomessa toteutetaan kuntauudistusta, jonka taustana on terveydenhuollon uudistaminen. Suomen terveydenhuolto on pudonnut rikkaiden maiden huonoimpien joukkoon Pohjoismaiselta tasolta. Keksitäänkö kuntauudistuksessa huonosti palavaa ruutia uudestaan vai löytyisikö jostain toimiva malli?

Edellisessä blogissa kuvattiin terveydenhuollon muutos viimeisen sukupolven aikana ja nykytila.  

http://laurilawork.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135550-onko-suomessa-enaa-po...

Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon ollen rikkaiden maiden heikoimpia ja eriarvoisempia. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta.  Aivan tuoreessa selvityksessä mitattiin elinikää ja terveitä elinvuosia  Suomi ei sijoitu hyvin rikkaiden maiden joukossa. Säästetty on ja Pohjoimaisesta (myös Kanada) tasosta on laskettu Meksikon ja USA:n tasolle. Esimerkiksi terveiden elinvuosien määrä on kymmenen vuotta vähemmän kuin Ruotsissa.

Suomen Lääkäriliiton on viidestoista helmikuuta 2013 julkaissut kannanoton: Kunnat eivät pysty itsenäisesti vastaamaan terveyspalveluiden järjestämisestä.
Siinä todetaan että terveydenhuollon nykyiset haasteet liittyvät keskeisesti kunnalliseen perusterveydenhuoltoon , joka on viimeisen parin vuosikymmenen aikana merkittävästi rapautunut. Lääkärivaje on vakiintunut 6 prosenttiin  Kuitenkin terveyskeskuslääkärin työajasta vain vajaa 60 prosenttia käytetään avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan eli itse pääasiaan. 80 prosenttia väestöstä asuu kunnissa joissa jonotusaika lääkärin vastaanotolle on yli 2 viikkoa.

Juuri on tehty Kansainvälisessä perus terveyspalveluja koskeva tutkimus. Se tehtiin  Australiassa, Kanadassa Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Uudessa Seelannissa, Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Yhdistyneissä Kuningaskunnissa (UK) ja USA:ssa. Suomi ei ollut mukana. UK pärjäsi erittäin hyvin. UK käyttää rahaa suurin piirtein yhtä paljon terveydenhuoltoon  kuin Ruotsi tai Suomi. Rahaa käytetään vähemmän kuin UK naapurit Keski-Euroopassa ja se on noin puolet siitä mitä USA käyttää.
UK pärjää tutkimuksessa parhaiten päivystysajan hoidossa. 55% lääkäreistä sanoi, että potilaista yli 80% pääsee samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä vastaanotolle. Ranska oli hiukan edelle, 86% pääsee mutta Ruotsi selvästi jäljessä, 28%. Suomi ei ollut vertailussa mukana, mutta kuten aiemmin oli sanottu 20% pääsee vastaanotolle niinkin pitkän kuin kahden viikon sisällä. Se on kaukana kahdesta päivästä ja silti  noin paljon pitemmässä ajassa osuus jopa pienempi kuin Ruotsissa..


Pääsy lääkärin ja oikea diagnoosi ovat tärkeä koska sairaudet eivät ole pysyviä tiloja. Osa parantuu ajan kanssa. Osassa paranemista nopeuttaa oikea hoito. Osa pahenee ja käy hoitamattomaksi ilman oikeaa hoitoa. Jokainen ymmärtää ettei ole hyvä odottaa syövän kanssa. Se onkin alue jossa on pärjätty hyvin. Myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimien sairauksiin usein liittyy hermopuristusta joka muuttuu parantumattomaksi vaurioksi hoitamattomana jo usein esimerkiksi kahden kuukauden sisällä. Pysyvät vauriot sitten johtavat esimerkiksi työkyvyttömyyteen. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudethan ovat yksi suuri syy työkyvyttömyys eläkkeille.
Psyykkiset sairaudet ovat toinen suuri työkyvyttömyyttä aiheuttava ryhmä. Lääkärilehden artikkelin mukaan: Kaksi kolmasosaa masennuksen vuoksi eläke-etuuksia hakevista oli saanut korkeintaan yhtä ­depression Käypä hoito -suosituksen mukaista masennuslääkettä. Masennuksen hoitoa tulee ­huomattavasti aktivoida ja varhentaa sekä harkita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta. Keskeinen rooli masennustilan tunnistamisessa ja hoidon aloittamisessa on yleis- ja työterveyslääkäreillä, sillä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon potilas pääsee yleensä vasta kun kyseessä on kroonistunut tilanne eli ns. terapia resistentti depressio, jolloin hoitotulokset ovat huonommat kuin tuoreessa masennustilassa.
Jos masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä todella halutaan saada laskuun, on pyrittävä aktiiviseen ja varhaiseen masennuksen hoitoon sekä harkittava ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta.

Suomessa on tehty suurta kuntauudistusta ja tällä hetkellä näyttää siltä että tilanne on leviämässä käsiin. Tärkein asia on terveydenhuollon uudistus. Asiantuntijan esittävät isoja piirejä n. 20 kappaletta, muut paljon pienempiä. Tarkoitus olisi saada hoitoketjut toimimaan sujuvasti. Se tosin edellyttäisi että ketju olisi yhtenäinen aina yliopistosairaalan saakka. Yliopistosairaaloita taasen on selvästi vähemmän kuin 20. Kuitenkin ajetaan pienempiä alueita. Käytännössä silloin hyvin toimivat sairaanhoitopiirit hajotettaisiin palasiin ja toiminta siirtyisi huonosti toimiviin terveyskeskuksiin.Yrityselämässä ei koskaan menestyvä yritys tee näin päin. Siellä lopetetaan toimimattomat  osat ja toiminnat siirretään toimivan osaksi.
Pohjalla taitaa uudistuksessa olla ainakin kaksi ongelmaa. Maa on niin kovin erilainen eri puolilla. Yhden muottin istuttamisessa on väistämättä ongelmia. Toisaalta joka kunta pitää kiinni omasta kunnan terveydenhuollosta. Se on varmasti myös status asia, kuten aikoinaan röntgen joka piti saada joka niemeen ja notkelmaan. Nämä samat päättäjät istuvat myös eduskunnassa. Minusta ovat jäävejä.


EU direktiivin myötä  2014 tulee potilaille vapaa hoitopaikkaan hakeutuminen. Suomessa potilaat saavat valita terveyskeskuksen ja sairaalan. Jos ei pääse kohtuuajassa Suomessa hoitoon voi hakeutua EU alueella minne vain. On vielä päättämättä mitenkä tämä hoidetaan käytännössä.
Kun kerran näyttää siltä ettei kuntien kanssa synny mitään järkevää organisaatioita voisi antaa markkinoiden hoitaa asia. Päästetään potilaat kotikunnan piikkiin hakeutumaan vapaasti Suomessa. Jos ei saa hoitoa kohtuuajassa annetaan hakeutua vapaasti ulkomaille kotikunnan piikkiin.
Näin EU tarjoaa tarjottimella mahdollista palauttaa terveydenhuolto Eurooppalaiselle tasolla. En usko että kunnat kovin kauaa haluavat maksaa muualla annetusta hoidosta kustannuksia vain laittavat oman toiminnan kuntoon. Samalla varmasti huonot kunnat joutuvat vaikeuksiin, mutta sillähän niitä kuntaliitoksia saadaan aikaan.
Varmasti kova vastustus nousee, mutta tällä tavalla asia ratkeaisi kansalaisten (todellisten maksajien ja potilaiden) kannalta parhain päin. Epäilen vain hallituksen päätöskykyä, kun poliitikot istuvat monella pallilla yhtaikaa ja lobbaus muiden kuin veronmaksajien ja sairaiden osalta on kova. Päättäjinä ovat melko nuoria ja ovat hyvien työterveyspalvelujen ääressä. Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.

-80-luvulla meillä vielä oli hyvä tasoinen terveydenhuolto ja se maine on monella edelleen mielessä, eikä ymmärrtä kuinka alas on vaivuttu. Päästäänkö takaisin riippuu ihan siitä mitä hallitus saa aikaan.

Lähtökohtaisesti pitäisi jättää paikalliset ja puoluepoliittiset intohimot sivuun ja rakentaa järjestelmä potilaan parhaaksi, niin että maksajalle eli kansalaiselle ei tule ylimääräisiä kustannuksia. (kansalainen ja potilas ovat käytännössä ainakin jossain vaiheessa sama) Jos löytyy halu organisoida terveydenhuolto järkevästi kannattaisi ottaa malli suoraan toimivasta järjestelmistä. Ruotsi voisi olla hyvä koska se on muutenkin niin lähellä monessa suhteessa. 

Vai olisiko kuitenkin paras ottaa malli parhaista eli Ranskasta tai Yhdistyneiden Kuningaskuntien NHS:stä. NHS on ensimmäinen ja alkuperäinen yleinen julkinen terveydenhuolto. Ruotsi otti siitä mallia ja muutti omaansa hiukan. Suomi on ottanut Ruotsista mallia ja muuttanut sitä jälleen. Lopputulos on huono kopio kopiosta. NHS on todettu tuoreissa selvityksissä toiseksi parhaaksi ja vielä edulliseksi. Tony Blairin kaudelta alkaen järjestelmää on päivitetty vastaamaan päivän tarpeita. Ranska oli paras ja on ollut muutenkin selvityksissä kärjessä. Siitäkin kannattaisi ottaa oppia. Järjestelmä on tosin kalliimpi. Suomessakin tarvittaisin pikaisesti järjestelmän päivittäminen ja nostaminen takaisin Pohjoismaiden tasolla.

Miksi ei oteta rohkeasti huippua ja halvinta, kun sellainen on tarjolla. Tai otetaan malli turvallisesti läheltä, Ruotsista. Samalla tulisi mahdolliseksi päästä takaisin samalle tasolle kuin Pohjoismaat?
(Eikä tarvita uusia itse keksittyjä hallintohimmeleitä, joiden toiminnasta kuntalaisen kannalta ei ole takeita. Lisääntyvätkö terveet elinvuodet, tai saavutetaanko mitään muutakaan merkityksellistä?)

Viitteet:
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/23499_Oukka_Potilaan_valinnanvapaus.pdf
http://www.commonwealthfund.org/Events/2013/2012-International-Survey.aspx
http://blogs.bmj.com/bmj/2013/02/15/domhnall-macauley-good-news-on-uk-primary-care/
Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? 4/2013 vsk 68 Lääkärilehti
s. 232 - 236 Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/21/swiss-myths/?smid=tw-NytimesKrugman&seid=auto
Martti Kekomäki, Suomen Kuvalehti, 8/2013
http://www.healthmetricsandevaluation.org/


Julkaistu myös  Uuden Suomen puheenvuorossa

Onko Suomessa enää Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto?

Onko Suomessa enää Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto?

Järjestelmä oli toteutettu aikoinaan Pohjoismaisen ajattelun mukaan, tarjotaan kansalaisille tasa-arvoinen ja hyvä terveydenhuolto. Mallia otettiin Ruotsista, Suomi oli 80-luvulla kärjessä terveydenhuollossa, oli mm. Pohjois-Karjala projektia, joka oli kansainvälisesti hyvin arvostettu. 1990-luvun alun suuren laman jälkeen on säästetty ja säästetty. Missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa?
KELA tutkimusblogi: Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta 13.2.2013:
Van Doorslaer esitteli katsauksen terveystaloustieteen päivillä siitä, miltä Suomen terveyspalveluiden eriarvoisuus näyttää kehittyneiden maiden vertailussa. Suomi kuuluu kansainvälisen vertailun perusteella maihin, joissa lääkäripalveluiden käytön eriarvoisuus on suurinta. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tarpeeseen nähden rikkaat ja hyväosaiset käyvät lääkärillä useammin kuin köyhät tai huono-osaiset. Vuoden 2000 aineistolla lääkärikäyntien todennäköisyyttä tarkasteltaessa Suomi sijoittui jakauman eriarvoisimpaan päähän Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa. Vuonna 2009 Suomi oli edelleen eriarvoisimpien maiden joukossa, joskin eriarvoisuus näytti pienentyneet.
Eri maissa on vähän erilaiset aineistot mutta myös käytettäessä EHCP aineistoa, Suomi sijoittuu lääkärikäyntien jakautumisessa kaikkein eriarvoisimpaan päähän    Suomessa on erityisen suurta eriarvoisuus erikoislääkäripalveluiden käytössä. Myös yleislääkäri käynnit ovat jakautuneet eriarvoisesti  mutta kuitenkin tasaisemmin kun erikoislääkäri käännyt.Keskeisin syy lääkärikäyntien eriarvoisuudelle Suomessa on perusterveydenhuollon palveluiden jakautuminen kolmeen eri järjestelmään: terveyskeskusten tuottamaan julkisen palvelun, työterveyshuollon palveluihin sekä yksityisin lääkäripalveluihin. Tiedetään, että terveyskeskuspalveluita käyttävät suhteessa enemmän keskimääräistä heikommassa asemassa olevat, mutta työterveyspalveluita ja yksityisiä palveluita sen sijaan keskimääräistä paremmassa asemassa olevat. Hyvässä asemassa työmarkkinoilla olevat ovat usein työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Erikoislääkärikäyntien eriarvoisuus sen sijaan johtuu pääasiassa siitä, että hyvätuloisilla on muita suurempi mahdollisuus ja alttius käyttää yksityisiä palveluita. Tuli myös esille huomio jonka mukaan kansalaisten vertailujen perusteella näyttää siltä, että saman tasoisilla tai pienemmillä resursseilla voidaan luoda Suomen järjestelmää tasa-arvoisempi terveyspalveluiden järjestelmä. Poikkeuksellisen suuren eriarvoisuuden lisäksi Suomen erityisyys vertailuissa on näyttänyt olevan se, että keskimäärin lääkärillä käydään Suomessa varsin harvoin muihin maihin verrattuna. Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomessa on muihin maihin verrattuna esteitä hoitoon hakeutumiselle ja pääsemiselle. Katseet suuntautuvat jälleen julkiseen terveydenhuoltoon , jonka järjestämän hoidon piiriin tulisi päästä nykyistä helpommin.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL(1.4.2011): Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana.

 Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun. Muiden tuloryhmien elinajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Niinpä hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi (köyhä 79,4) ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi (köyhä 69,5).

Eli Suomeen sopii hyvin sanonta: “Tarvitset Lottovoiton elääksesi Suomessa”
Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.


Joka tapauksessa Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta.  Aivan tuoreessa selvityksessä eliniässä ja terveissä elinvuosissa  Suomi ei sijoitu hyvin rikkaiden maiden joukossa. 

Säästetty on ja Pohjoimaisesta tasosta on laskettu USA:n tasolle. 

Onko PISA-voittajien maa sitten tyytyväinen näin huonoon sijoitukseen ja mitkä ovat tavoitteet jatkossa?

Viitteet:
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/23499_Oukka_Potilaan_valinnanvapaus.pdf
http://www.commonwealthfund.org/Events/2013/2012-International-Survey.aspx
http://blogs.bmj.com/bmj/2013/02/15/domhnall-macauley-good-news-on-uk-primary-care/
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/21/swiss-myths/?smid=tw-NytimesKrugman&seid=auto
Martti Kekomäki, Suomen Kuvalehti, 8/2013
http://www.healthmetricsandevaluation.org/

Julkaistu myös  Uuden Suomen puheenvuorossa

Onko Suomessa enää Pohjoismaisen mallin mukainen terveydenhuolto tai tuleeko olemaan?

Suomessa toteutetaan kuntauudistusta, jonka taustana on terveydenhuollon uudistaminen. Järjestelmä oli toteutettu aikoinaan Pohjoismaisen ajattelun mukaan, tarjotaan kansalaisille tasa-arvoinen ja hyvä terveydenhuolto. Mallia otettiin Ruotsista, mutta sitä muutettiin. Ruotsalaiset taas olivat ottaneet mallin Briteiltä ja samalla muuttaneet mallia. Suomi oli 80-luvulla kärjessä terveydenhuollossa, oli mm. Pohjois-Karjala projektia, joka oli kansainvälisesti hyvin arvostettu. 1990-luvun alun suuren laman jälkeen on säästetty ja säästetty. Missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa? Missä ovat säästöt? Keksitäänkö ruuti uudestaan vai löytyisikö jostain toimiva malli?

Suomen Lääkäriliiton on viidestoista helmikuuta 2013 julkaissut kannanoton: Kunnat eivät pysty itsenäisesti vastaamaan terveyspalveluiden järjestämisestä.
Siinä todetaan että terveydenhuollon nykyiset haasteet liittyvät keskeisesti kunnalliseen perusterveydenhuoltoon , joka on viimeisen parin vuosikymmenen aikana merkittävästi rapautunut. Käyntimäärät ovat laskeneet 2.000.000 käynnillä viimeisen 10 vuoden aikana, vaikka väestön palvelutarve ei kokonaisuudessaan ole vähentynyt. Kunnat eivät ole kyenneet rekrytoimaan riittävästi lääkäreitä terveyskeskuksiin. Lääkärivaje on vakiintunut 6 prosenttiin  Kuitenkin terveyskeskuslääkärin työajasta vain vajaa 60 prosenttia käytetään avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan eli itse pääasiaan. 80 prosenttia väestöstä asuu kunnissa joissa jonotusaika lääkärin vastaanotolle on yli 2 viikkoa.

KELA tutkimusblogi: Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa poikkeuksellisen suurta 13.2.2013:
Van Doorslaer esitteli katsauksen terveystaloustieteen päivillä siitä, miltä Suomen terveyspalveluiden eriarvoisuus näyttää kehittyneiden maiden vertailussa. Suomi kuuluu kansainvälisen vertailun perusteella maihin, joissa lääkäripalveluiden käytön eriarvoisuus on suurinta. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tarpeeseen nähden rikkaat ja hyväosaiset käyvät lääkärillä useammin kuin köyhät tai huono-osaiset. Vuoden 2000 aineistolla lääkärikäyntien todennäköisyyttä tarkasteltaessa Suomi sijoittui jakauman eriarvoisimpaan päähän Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa. Vuonna 2009 Suomi oli edelleen eriarvoisimpien maiden joukossa, joskin eriarvoisuus näytti pienentyneet.
Eri maissa on vähän erilaiset aineistot mutta myös käytettäessä EHCP aineistoa, Suomi sijoittuu lääkärikäyntien jakautumisessa kaikkein eriarvoisimpaan päähän    Suomessa on erityisen suurta eriarvoisuus erikoislääkäripalveluiden käytössä. Myös yleislääkäri käynnit ovat jakautuneet eriarvoisesti  mutta kuitenkin tasaisemmin kun erikoislääkäri käännyt.
Keskeisin syy lääkärikäyntien eriarvoisuudelle Suomessa on perusterveydenhuollon palveluiden jakautuminen kolmeen eri järjestelmään: terveyskeskusten tuottamaan julkisen palvelun, työterveyshuollon palveluihin sekä yksityisin lääkäripalveluihin. Tiedetään, että terveyskeskuspalveluita käyttävät suhteessa enemmän keskimääräistä heikommassa asemassa olevat, mutta työterveyspalveluita ja yksityisiä palveluita sen sijaan keskimääräistä paremmassa asemassa olevat. Hyvässä asemassa työmarkkinoilla olevat ovat usein työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Erikoislääkärikäyntien eriarvoisuus sen sijaan johtuu pääasiassa siitä, että hyvätuloisilla on muita suurempi mahdollisuus ja alttius käyttää yksityisiä palveluita. Tuli myös esille huomio jonka mukaan kansalaisten vertailujen perusteella näyttää siltä, että saman tasoisilla tai pienemmillä resursseilla voidaan luoda Suomen järjestelmää tasa-arvoisempi terveyspalveluiden järjestelmä. Poikkeuksellisen suuren eriarvoisuuden lisäksi Suomen erityisyys vertailuissa on näyttänyt olevan se, että keskimäärin lääkärillä käydään Suomessa varsin harvoin muihin maihin verrattuna. Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomessa on muihin maihin verrattuna esteitä hoitoon hakeutumiselle ja pääsemiselle. Katseet suuntautuvat jälleen julkiseen terveydenhuoltoon , jonka järjestämän hoidon piiriin tulisi päästä nykyistä helpommin.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL(1.4.2011): Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana. Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun. Muiden tuloryhmien elinajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Niinpä hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi (köyhä 79,4) ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi (köyhä 69,5).

Eli Suomeen sopii hyvin sanonta: “Tarvitset Lottovoiton elääksesi Suomessa”
Ilman sitä kuulut niihin säästöihin, joita ei enää voi käyttää. Kuten Martti Kekomäki kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä: Työssä käyvät ajattelevat, että vain he ovat hyödyllisiä ja muut hyödyttömiä. Haudan takaa ei huudella.

Juuri on tehty Kansainvälisessä perus terveyspalveluja koskeva tutkimus joka tehtiin  Australiassa, Kanadassa Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Uudessa Seelannissa, Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Yhdistyneissä Kuningaskunnissa (UK) ja USA:ssa. UK pärjäsi erittäin hyvin. UK käyttää rahaa suurin piirtein yhtä paljon terveydenhuoltoon  kuin Ruotsi tai Suomi. Rahaa käytetään vähemmän kuin UK naapurit Keski-Euroopassa ja se on noin puolet siitä mitä USA käyttää.
UK pärjää tutkimuksessa parhaiten päivystysajan hoidossa. 55% lääkäreistä sanoi, että potilaista yli 80% pääsee samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä vastaanotolle. Ranska oli hiukan edelle, 86% pääsee mutta Ruotsi selvästi jäljessä, 28%. Suomi ei ollut vertailussa mukana, mutta kuten aiemmin oli sanottu 20% pääsee vastaanotolle niinkin pitkän kuin kahden viikon sisällä. Se on kaukana kahdesta päivästä ja silti  noin paljon pitemmässä ajassa osuus jopa pienempi kuin Ruotsissa..


Pääsy lääkärin on tärkeä koska sairaudet eivät ole pysyviä tiloja. Osa parantuu ajan kanssa. Osassa paranemista nopeuttaa oikea hoito. Osa pahenee ja käy hoitamattomaksi ilman oikeaa hoitoa. Jokainen ymmärtää ettei ole hyvä odottaa syövän kanssa. Myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimien sairauksiin usein liittyy hermopuristusta joka muuttuu parantumattomaksi vaurioksi hoitamattomana jo usein esimerkiksi kahden kuukauden sisällä. Pysyvät vauriot sitten johtavat esimerkiksi työkyvyttömyyteen. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudethan ovat yksi suuri syy työkyvyttömyys eläkkeille.
Psyykkiset sairaudet ovat toinen suuri työkyvyttömyyttä aiheuttava ryhmä. Lääkärilehden artikkelin mukaan: Kaksi kolmasosaa masennuksen vuoksi eläke-etuuksia hakevista oli saanut korkeintaan yhtä ­depression Käypä hoito -suosituksen mukaista masennuslääkettä. Masennuksen hoitoa tulee ­huomattavasti aktivoida ja varhentaa sekä harkita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta. Keskeinen rooli masennustilan tunnistamisessa ja hoidon aloittamisessa on yleis- ja työterveyslääkäreillä, sillä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon potilas pääsee yleensä vasta kun kyseessä on kroonistunut tilanne eli ns. terapia resistentti depressio, jolloin hoitotulokset ovat huonommat kuin tuoreessa masennustilassa.
Jos masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä todella halutaan saada laskuun, on pyrittävä aktiiviseen ja varhaiseen masennuksen hoitoon sekä harkittava ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä eläkkeen sijasta.

Suomessa on tehty suurta kuntauudistusta ja tällä hetkellä näyttää siltä että tilanne on leviämässä käsiin. Tärkein asia on terveydenhuollon uudistus. Asiantuntijan esittävät isoja piirejä n. 20 kappaletta, muut paljon pienempiä. Tarkoitus olisi saada hoitoketjut toimimaan sujuvasti. Se tosin edellyttäisi että ketju olisi yhtenäinen aina yliopistosairaalan saakka. Yliopistosairaaloita taasen on vähemmän kuin 20. Kuitenkin ajetaan pienempiä alueita. Käytännössä hyvin toimivat sairaanhoitopiirit hajotettaisiin palasiin ja toiminta siirtyisi huonosti toimiviin terveyskeskuksiin. Yrityselämässä ei koskaan menestyvä yritys tee näin päin. Siellä lopetetaan toimimattomat  osat ja toiminnat siirretään toimivan osaksi.
Pohjalla taitaa uudistuksessa olla ainakin kaksi ongelmaa. Maa on niin kovin erilainen eri puolilla. Yhden muotin istuttamisessa on väistämättä ongelmia. Toisaalta joka kunta pitää kiinni omasta kunnan terveydenhuollosta. Se on varmasti myös status asia, kuten aikoinaan röntgen joka piti saada joka niemeen ja notkelmaan. Nämä samat päättäjät istuvat myös eduskunnassa. Minusta ovat jäävejä.


EU direktiivin myötä  2014 tulee potilaille vapaa hoitopaikkaan hakeutuminen . Suomessa potilaat saavat valita terveyskeskuksen ja sairaalan. Jos ei pääse kohtuuajassa Suomessa hoitoon voi hakeutua EU alueella minne vain. On vielä päättämättä mitenkä tämä hoidetaan käytännössä.
Kun kerran näyttää siltä ettei kuntien kanssa synny mitään järkevää organisaatioita voisi antaa markkinoiden hoitaa asia. Päästetään potilaat kotikunnan piikkiin hakeutumaan vapaasti Suomessa. Jos ei saa hoitoa kohtuuajassa annetaan hakeutua vapaasti ulkomaille kotikunnan piikkiin.
Näin EU tarjoaa tarjottimella mahdollista palauttaa terveydenhuolto Eurooppalaiselle tasolla. En usko että kunnat kovin kauaa haluavat maksaa muualla annetusta hoidosta kustannuksia vain laittavat oman toiminnan kuntoon. Samalla varmasti huonot kunnat joutuvat vaikeuksiin, mutta sillähän niitä kuntaliitoksia saadaan aikaan.
Varmasti kova vastustus nousee, mutta tällä tavalla asia ratkeaisi kansalaisten (todellisten maksajien ja potilaiden) kannalta parhain päin. Epäilen vain hallituksen päätöskykyä, kun poliitikot istuvat monella pallilla yhtaikaa ja lobbaus muiden kuin veronmaksajien ja sairaiden osalta on kova. Päättäjinä ovat melko nuoria ja ovat hyvien työterveyspalvelujen ääressä.
Joka tapauksessa Suomessa ei ole Pohjoismainen terveydenhuolto tällä hetkellä, vaan se on verrattavissa USA:n ja Meksikoon. Kun Martti Kekomäki näytti tilastoja yhdysvaltalaisille kollegoille, he kysyivät, onko Suomi puhdistamassa rotuaan.
Tämä ei kuitenkaan koske vain eriarvoisuutta. Aivan tuoreessa selvityksessä elinikä ja terveet elinvuodet  ovat ihan kokonaisuudessaan  rikkaiden maiden huonommassa päässä. Tämä koskee myös päättäjiä.

-80-luvulla meillä vielä oli hyvä tasoinen terveydenhuolto ja se maine on monella edelleen mielessä, eikä ymmärrtä kuinka alas on vaivuttu. Päästäänkö takaisin riippuu ihan siitä mitä hallitus saa aikaan.

Jos kuitenkin löytyy halu organisoida terveydenhuolto järkevästi kannattaisi ottaa malli suoraan toimivasta järjestelmistä. Ruotsi voisi olla hyvä koska se on muutenkin niin lähellä monessa suhteessa. Vai olisiko kuitenkin paras ottaa malli parhaasta eli Yhdistyneiden Kuningaskuntien NHS:stä. Se on ensimmäinen ja alkuperäinen yleinen julkinen terveydenhuolto. Ruotsi otti siitä mallia ja muutti omaansa hiukan. Suomi on ottanut Ruotsista mallia ja muuttanut sitä jälleen. Lopputulos on huono kopio kopiosta. NHS on todettu tuoreissa selvityksissä parhaaksi ja vielä edulliseksi. Tony Blairin kaudelta alkaen järjestelmää on päivitetty vastaamaan päivän tarpeita. Suomessakin tarvittaisin pikaisesti järjestelmän päivittäminen EU tai jopa Pohjoismaiden tasolla.
Miksi ei siis valita parasta ja halvinta, kun sellainen on tarjolla. Samalla tulisi mahdolliseksi päästä takaisin samalle tasolle kuin Pohjoismaat?
(Eikä tarvita uusia itse keksittyjä hallintohimmeleitä)





Viitteet:
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/23499_Oukka_Potilaan_valinnanvapaus.pdf
http://www.commonwealthfund.org/Events/2013/2012-International-Survey.aspx
http://blogs.bmj.com/bmj/2013/02/15/domhnall-macauley-good-news-on-uk-primary-care/
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/1326
Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? 4/2013 vsk 68 Lääkärilehti
s. 232 - 236 Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/21/swiss-myths/?smid=tw-NytimesKrugman&seid=auto
Martti Kekomäki, Suomen Kuvalehti, 8/2013
http://www.healthmetricsandevaluation.org/